Tunnin lopussa uusi koirakko tuli halliin treenipuolelle odottelemaan seuraavan tunnin alkua. Aino oli siinä vaiheessa irti ja lähti räyhäten koirakkoa kohti. Taisi niin Aino kuin se vieras koira+ohjaaja säikähtää. Tajusin tilanteen mutten ehtinyt reagoida ennen kuin Aino oli jo lähtenyt toisen koiran luo. Minun pitäisi saada pidettyä Aino hanskassa, mutta olisivat pysyneet odotustilassa aidan takana. Ei ole reilua tulla häiritsemään toisten treenejä, kun on selvästi merkitty tila ja kyltit, että omaa vuoroa odotetaan odotustilassa. Kurssin ohjaaja oli oikein mukava ja ehdotti, että seuraavalla kerralla treenataan häiriön alla. Teen Ainon kanssa helppoja juttuja ja kurssin ohjaaja oman ei-provosoivan/provosoituvan koiransa kanssa leikkii lähistöllä. Se kuulostikin tosi hyvältä. Jatkossa mennään vain lenkin/koirapuiston kautta treeneihin, alan käydä Ainon kanssa lenkillä keskustassa (tottuisi/turtuisi muihin koiriin ja ihmisiin) ja yritän parantaa omaa tilannetajuani ja reagointinopeuttani. Lisäksi lopetettiin tunti siihen, että tehtiin vielä samaa harjoitusta Ainon kanssa onnistuneesti, mistä se oli siis lähtenyt liitämään.
Muuten treenit meni ihan kivasti.
Paikkamakuu: ryhmässä, 2 minuuttia, 3 m etäisyydellä. Kerrassaan hienosti meni. Palkkasin noin viidesti. Molemmin puolin olleet koirat lähtivät liikkeelle, Aino vaan vilkaisi niitä ja otti takaisin katsokontaktin minuun. Nojasi välillä leukaa maahan, muttei se kurssin ohjaajan mukaan haittaa, kunhan ei koko ajan nosta ja laske päätä, ja siten vaikuta levottomalta.
Muut liikkeet otettiin siten, että saatiin jokainen miettiä kaksi ongelmaliikettä/harjoiteltavaa asiaa. Vuorotellen jokainen koirakko kävi sitten kouluttajan kanssa asioita läpi. Sillä välin tein rauhoittumisharjoituksen Ainolle odotustilassa, toisella kerralla vein Ainon odottamaan autoon. Hyvin se olisi jaksanut enemmänkin treenata, mutta parempi niin että intoa jää yli, kuin että treenaaminen olisi väsyttävää ja tylsää Ainon mielestä.
Liikkeestä seis: Tämä on vaikea minulle. Aino osaa sen jotenkuten, mutta alettiin harjoitella heittelemällä Ainolle taakse nameja. Namin heitto ja samalla kun Aino jää odottamaan ja katsomaan minua, sanotaan seis. Tässä meni kyllä minulla ennemminkin pasmat sekaisin ajotuksen kanssa. Alussa yritin naksauttaakin, mutten saanut ajoitusta kohdilleen. Liikaa liikkuvia osia: naminheitto, "seis" ja naks vielä jossakin välissä ja tietyssä järjestyksessä. Aino jäi innolla odottamaan nameja ja siis hiffasi minun räpellyksestä huolimatta, mistä on kyse. Aikku sai kehuja innokkaasta työskentelystä.
Luoksepäästävyys: Normaalisti luoksepäästävyys on otettu tunnin alussa. Nyt tehtiin se viimeisenä. Aino oli selvästi rento ja jo liikkeestä seis -treenissä se rakastui meidän treenien ohjaajaan, joka kehui Ainoa iloisella äänellä. Luoksepäästävydessä ei ollut mitään ongelmaa, sujui hienosti. Nyt vaan tuttujen ihmisten kanssa pitäisi harjoitella tätä paljon. Aikomuksenahan se on ollut jo viime kesästä...
Kokeiltiin myös äänipalkkausta - kutsuin Ainon perusasentoon, kehuin ja lähdin kädet levällään pakittamaan, ja kun Aino lähti mukaan, niin palkkasin namilla. Ajatuksena oli, että Aino riemastuisi tästä äänipalkkauksesta vielä enemmän, joten oikeassa tokokokeessa voisin palkata Ainoa olemalla iloinen ja vähän riehumalla.
Tälle illalle suunnataankin sitten ensimmäistä kertaa jälkitreeneihin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti